25.-26.3. Kaksi päivää täkyongintaa

Pari pitkää päivää jäällä takana ja sen kyllä huomaa olosta, tänään olikin pakko pitää välipäivä vaikka olisikin ollut sauma lähteä jäälle. Perjantaina otettiin suunnaksi itselle ihan uusi järvi jossa Handyy oli käynyt kerran kaksi viikkoa aiemmin. Järvi antoi silloin hyvät merkit ja nyt lähdettiin hyvällä fiiliksellä ottamaan uusintaa. Polte jäille taisi olla liiankin kova sillä jossain vaiheessa kartanlukija sekosi ja harhauduimme vähän väärälle tielle. Pienen kartan tutkimisen jälkeen löytyi onneksi toinenkin reitti järvelle ja hetken aikaa pienillä teillä pyörittyämme olimme vihdoin rannassa. Vielä onnistuin saamaan auton pienesti kiinni mutta tästä onneksi selvittiin helposti.

Lyhyt kävely mestoille ja eikun reikärivistöä porailemaan. Handyy rupesi virittämään omia vapojaan edellisreissun hotspotin tuntumaan kun itse otin linjan vähän sivummasta ja päätin lähteä matalasta metrin vedestä liikkeelle. Olin virittämässä kolmatta vapaa kun ensimmäisen vippa helähti pystyyn. Juoksujalkaa vavalle, siimaa menee puolalta rajusti ja pääsen tinttaamaan vastapalloon. Painoa tuntuu olevan vähän normipuikkaria enemmän ja hyvät pään ravistukset sekä parit spurtit kertovat kalan olevan ihan hyvänkokoinen. Kohta kala ilmestyykin avannon alle mutta vesi on sen verran tummaa etten kunnolla erota kalaa. Silmäpuntarikin on niin ruosteessa etten osaa vastata Handyyn tiedusteluihin kalan koosta. Vihdoin kala suostuu putkeen ja siitä liplockilla matolle. Ei ole todellakaan suurhauki mutta itselle talven suurin kuitenkin, 93 cm on mittaa laihalla järvihauella.

Lopulta saamme viimeisetkin vavat pyyntiin ja odottelu alkaa. Hetki menee kunnes yhden rantavavan vippa nousee pystyyn. Hauki ei ole kuljettanut siimaa vaan on jäänyt ihan avannon alle. Vastaiskun jälkeen sattuu hauska tilanne, ensin pari potkua ja sitten kala hyppää itse suoraan matolle. :D Parin kolmen kilon luokkaa on tämä. Juuri kerkeämme tuon vapauttaa kun seuraava vippa on pystyssä mutta se tilanne päättyy hylkyyn. Sitten alkaakin hiljainen hetki, hauet eivät hetkeen häiritse.
Edellisreissulla Handyy oli saanut suurimman osan kaloista aavistusen syvemmästä 2-3 m vedestä. Nyt harvat tapahtumat ovat tulleet reilusti matalammalta n. metrin vedestä. Pienempikin kala tuntuu liikkuneen selvästi matalaan päin ja 1,5 m vedestä löydämmekin ahvenia ja särkiä. Loppupäivän syötit turvattu! Siirrämme muitakin vapoja matalampaan ja nopeasti saammekin pari 2-3 kg jeddaa lisää. Vähän ulompaa napsuu pieniin syötteihin muutama kurkku ja yksi lupaavan tuntuinen vienti päättyy hylkyyn.

Iltapäivällä Handyy siirtää muutaman vavan vähän sivumpaan matalaan veteen kaislan edustalle ja sieltähän napsuu heti useampi kala. Tuplatärppiäkin pukkaa parhaimmillaan, nyt on nättii! Jäällä käy muutama normipuikkari ja yksi mukava nelosen kala.
Näistä innostuneena ja muiden vapojen pysyessä hiljaisena siirrämme loputkin vavat kuumalle alueelle. Hetken aikaa se tuntuu virheliikkeeltä kun tapahtumat loppuvat pieneksi hetkeksi. Onneksi vain hetkeksi, pikkuhiljaa meininki piristyy mutta ihan ei kuitenkaan hulluksi pääse homma yltymään.

Lisämaustetta päivään saadaan kun Handyy kepittää taas yhtä monista kaloista ja parin kilon hauki kurkistaa reiästä. Handyy tarjoaa sille käsipäivää ja kalahan ei tästä tykkää vaan raapaisee peukalosta sen verran että jäällä nähdään hyvinkin tuskainen irvistys kun peukalo aukeaa ihan sopivasti. Pitkään olen kantanut ensiapupakkausta mukana kalareissuilla ja nyt sille on ensimmäistä kertaa oikeasti tarvetta, sen verran syvät viillot jäi tästä kontaktista. Sormen paketoiminen tuottaa yllättävän suuria hankaluuksia mutta jotenkin saadaan peukalo pakettiin ja homma jatkuu.

Ja kohta räpsähtää taas vippa pystyyn. Juostaan vavalle ja tämäkin kala käyttäytyy tälle päivälle tyypillisesti, jää avannon alle paikoilleen. Handyyn kiristää siiman ja runttaa vastarin, heti huomaa että päivän paras taitaa olla siiman päässä! Pirteä kala vääntää mukavasti siiman päässä ja kalan pään vilahtaessa muutaman kerran avannon alla alkaa taas tutut arvailut. "Oisko metrinen? Ei...ei taida kyllä ihan olla.... Vai onko?" :D Kohta saadaan kala matolle ja eihän se ihan metriä kyllä ole. Nätti 95 cm järvihauki kuitenkin! Pari kuvaa ja hienon värinen kala takaisin särkiä kiusaamaan.

 

Päivä alkaa olla jo pitkällä ja pikkuhiljaa alamme pakkailemaan kamoja kasaan. Vielä vapoja pois kerätessä napsahtaa viimeinen kala ja näin päivän saldo kohoaa 21 jäällä käytettyyn haukeen. Hämärässä pakkaamme auton ja lähdemme kotimatkalle. Hieno päivä ja todella kivan oloinen järvi, kyllä se metrinen täältä vielä löytyy!

Eilen lauantaina lähdimme uudestaan jäälle, tällä kertaa vähän tutummalle järvelle. Paikkatyyppi oli nyt ihan päinvastainen kuin edellispäivänä, eli nyt suuntasimme kirkasvetiselle ja syvälle pikkujärvelle kun perjantaina hämmensimme matalaa kahvia. Tälle talvelle oli yksi reissu plakkarissa kyseiselle järvelle ja se osui ehkä vähän huonoon saumaan, silloin lähti lumet jäältä juuri edellisenä yönä ja kalat olivat tiukassa. No mitä näitä selittelemään, ei vaan osata. :D
Nyt oli vähän lunta vielä jäällä, siellä täällä pieniä laikkuja. Keli oli pilvinen ja kysymysmerkkejä leijui ilmassa. Viime keväänä järvi tarjosi hyvää meininkiä kirkkaina aurinkoisina kevätpäivinä. Tämän talven vaikean reissun teimme juuri pilvisenä päivänä joten pienoinen pelko oli persiissä kun aloimme virittelemään vapoja tutulle paikalle syvänteen päähän 6-10 m veteen.
Ensimmäinen vienti tuli nopeasti mutta se päättyi valitettavasti hylkyyn. Saimme kaikki vavat viritettyä ja pitkä odotus alkoi. Ensimmäiset pari tuntia kuluivat hiljaisissa merkeissä, ainoastaan pari puikkaria napsahti yhdestä vavasta pieneen syöttiin.
Vihdoin heilahti kauimmaisen vavan vippa pystyyn. Särki oli kelvannut syvän päältä! Siimaa soljui kelalta avantoon ja siihen oli Handyyn hyvä tarjota vastaria. Pirteä kala laittoi hyvän matsin pystyyn ja alkoi vaikuttaa siltä että nyt voisi olla siiman päässä se kaivattu suurhauki, sen verran hyvin kala kaarteli eikä meinannut millään näyttäytyä. Lopulta kala pyörähti avannon alla, on se ihan nätti, jos ei metriä niin ei ainakaan kaukana! Kohta pääsin liplockaamaan kalan ja eikun mitalle. Hyväkuntoiselta särki-imurilta löytyi vartta 96,5 cm verran. Parin kuvan jälkeen vapautimme kalan takaisin särkiparvia harventamaan. Mukava päivänpelastaja!

Usein tällä järvellä kalat tulevat parin kolmen kalan ryppäissä ja nyt olimme toiveikkaina syönnöksen alkamisesta. Turhaan. Ei kuulunut muita kaloja paria varovaista vientiä lukuunottamatta. Pitkän odottelun jälkeen puikkari säikäytti pamauttamalla täkyyn syvän päältä paikasta josta pieniä kaloja ei ole ikinä tullut. Puolen päivän jälkeen kyllästyimme hiljaisuuteen ja pakkasimme kamat ahkioon. Päätimme siirtyä järven toiseen päätyyn jossa on mielenkiintoista pohjanmuotoa, järven ainoa syvänne työntyy lähelle rantaa matalan lahden suulla. Olin käynyt tuossa kohtaa kerran aiemmin ja silloin oli ihan hyvää meininkiä. Nytkin eka kala otti ennenkuin olimme saaneet kaikkia vapoja levälleen. Siimaa meni avantoon sellaista kyytiä että alkoi ihan jännittää mutta kala ei sitten ollutkaan paria kiloa isompi. Vauhdikkaita kaloja!

Palasin virittämään omia loppuja vapoja pyyntiin. Yhdessä vavassa olen melkein koko talven uitellut lahnaa saamatta siihen mitään tapahtumaa. Nytkin oli lahna yhdessä vavassa ja menestys oli tuttua mp-linjaa sen osalta. Odotukset sen suhteen olivat ihan nollissa mutta päätin kuitenkin laittaa sen uimaan. Laskin lahnan väliveteen 9 m penkalla ja juuri olin laittamassa siimalenkkiä vippaan kun jokin rouhaisi kiinni. Pudotin siiman äkkiä käsistä ja kuitua alkoi purkautua Döörin puolalta hyvään tahtiin. Kokemusta isoilla syöteillä onkimisesta ei juuri ole ja ajattelin että on parempi odotella vastarin kanssa vähän pidempään kuin pienempien syöttien kanssa. Hetken aikaa kuskailtuaan kala pysähtyi ja hylkäsi syötin ennenkuin ehdin tekemään mitään joten se siitä sitten.

Loppupäivän vietimme tällä alueella ja tapahtumia tuli tasaiseen tahtiin. Välillä hetki hiljaista ja sitten taas pari kalaa putkeen. Mukavan leppoisaa täkyongintaa vaikka kalan koko olikin nyt jotenkin omituista. Yleensä tällä järvellä normikala on ollut 3-5 kg mutta nyt oli jostain syystä toisin, lähes kaikki kalat olivat alle kakkosen puikkoa. Ihan sama oliko vettä alla 6, 10 vai 12 m, pientä vaan napsui. En olisi viime talven perusteella uskonut että täältä voi saada noin paljon alle kilon haukia yhdellä reissulla. :D
Syönti oli sen verran leppoisaa että ehdimme pilkkiäkin. Kaiussa näkyi hyvin kalaa syvässä 9-11 m penkassa mutta vaikea niitä oli saada ottamaan. Yksi reikä 11 m veteen antoi ensin raskaan kalan karkuutuksen, hetken päästä morrihauen ja lopuksi vielä lahnan. Ihan hauskaa. :D Vähän sivummalla alle osui vielä hyvä ahvenparvi mutta homma kariutui syvyyteen nähden liian kevyeen morriin ja tuttuun säätämiseen eli siimat sotkeutuu juuri silloin kun ei pitäisi. Kolme 150-250 g ahventa ehdin tästä saamaan ja se reilusti suurinhan tietysti rapsahti irti pari metriä ennen jääkantta.

Vaikka päivä onkin nyt jo tosi pitkä niin silti hämärä tuli vähän yllättäen ja lähdön hetki alkoi olla käsillä. Handyy oli aiemmin virittänyt rantapenkkaan yhden vavan pienellä syötillä ahvenia varten. Siitä oli napsunut muutama kurkkuluokan hauki ja nyt kun illan hämyssä pientä syöttiä lähdettiin kuskailemaan oli tietysti taas pieni hauki mielessä. Pitkän päivän päätteeksi juttu alkoi olla jo aika levotonta mutta kummasti meininki vakavoitui hetkessä kun reiässä vilahti raidat. Ei prkl se onkin ahven! Jäälle pyörähti nätti 480 g raitapaita.

Uutta syöttiä kehiin ja heti perään raapaisi uudelleen. Tämä päättyi kuitenkin hylkyyn. Ei muuta kun vielä uutta syöttiä koukkuun. Tärppiä ei tarvinnut taaskaan kauaa odottaa. Haaveet mahtiahvenesta kariutuivat pariin hyvinkin haukimaiseen ryntäykseen ja kohta päästiinkin irroittelemaan koukusta päivän 20. hauki. Sitten alkoi olla jo oikeasti niin hämärää että oli pakko lopettaa. Päivän saldo siis 20 haukea ja vaikka keskikoko olikin pieni pettymys niin oikein mukava päivä jäällä taas kerran. Ja tulihan sieltä yksi ihan nätti!

Kahteen päivään jäällä kävi siis 41 haukea, metri jäi vielä rikkomatta mutta tästä on hyvä jatkaa tulevalla viikolla. :)

-Suurkalastaja

Keskitalven reissuja

Kaikenlaiset kiireet ovat pitäneet allekirjoittaneen pois jäiltä tehokkaasti viimeisen puolentoista kuukauden aikana eikä jäällä ole nyt tullut käytyä niin paljon kuin suunnitelmissa alun perin oli. Toki alkutalvesta reissuja kertyikin sitten ihan reilusti ja ehkä osaltaan tämän talven haasteellisuus on pitänyt huolen siitä ettei motivaatio ja tavoitteetkaan ole viime aikoina olleet kovin korkealla. Pieni huili tekee aina hyvää ja nyt alkaa olla taas hyvä kipinä päällä ja täytyy painaa vikat jäät kovalla sykkeellä läpi mitä tässä vielä kerkeää. :)

Helmikuussa käytiin Handyyn kanssa pari keikkaa selkävesillä. Ensimmäinen reissu tutun järven uusilla alueilla oli siinä mielessä mukava että oltiin heti aamusta paikalla jossa isoa kalaa on varmuudella, vielä kun ne saisi syömään.... Päivä alkoi räväkästi kun heti ekalta reiältä Handyy huijasi vertsulla nätin 820 g/40 cm ahvenen joka sai vapautensa parin kuvan jälkeen. Hieno alku päivälle!

Itselläkin oli heti ekalla reiällä selkeästi isompaa kalaa alla mutta ei taidot riittäneet, taaskaan. Loppupäivä meni samoissa merkeissä, paljon oli tyhjää ja kaikutapahtumia ei ihan älyttömästi ollut mutta sitten kun tavaraa oli niin se oli hyvänkokoista. Vielä kun ne olisi saanut puremaan! Kaikki mahdolliset ässät tuli kaivettua hihasta mutta ei auttanut.
Loppupäivästä Handyy sai vähän sivummalta vertsulla vielä tasan puolikiloisen. Itsellä oli viereisellä reiällä hyvä tömäytys ja iltapäivän ollessa pitkällä mottinen vihdoin armahti ottamalla tasuriin ja näin lähti itseltäkin munat padasta. :D  Päivän saldo oli taas tuttu, eli muutama hassu ahven, mutta onneksi sentään pari nättiä osui sekaan. Tuntuu että tänä talvena hyvän ja huonon reissun ero on todella hiuksenhieno noin niinkun saaliin suhteen, kappaleet on vähissä ja yksi vähän parempi ahven pelastaa kaiken. Toki eihän tätä saaliin takia tehdä, muuten olisi omalla kohdalla tämä harrastus loppunut jo ajat sitten. :)

Toinen helmikuun reissuista tehtiin toiselle järvelle josta meillä on aikaisempaa kokemusta tasan yhden reissun verran. Silloinkin oltiin ihan toisella puolen järveä. Yöllä oli tullut reilusti lunta ja lumisia pikkuteitä pitkin luisteltiin perille. Heti alkumatkasta löydettiin syvältä rantahyllyltä pari tuoretta märkää laikkua ja pakkohan niistä oli heti kokeilla. Jokaisella laikulla oli kalaa jo valmiina mutta kovin halukkaasti ne eivät lähteneet tasurin perään nousemaan. Yhdellä reiällä 13,5 m vedellä olin kauhonut välivesiä hyvän tovin saaden pari todella olematonta kopsautusta ja muutaman varovaisen nousun. Pudotin tasurin ihan pohjalle ja pienen uittosarjan päätteeksi räpsähti tasuriin perätysten kolme kappaletta passeleita filekaloja. Hetken aikaa ehdin jo silmät kiiluen kuola suusta valuen ajatella että nythän näitä alkaa vihdoin suoltaa mutta kuinkas kävikään. Se hauskuus loppui kuin veitsellä leikaten vaikka kaiku kertoi kalaa edelleen olevan paikalla ihan reilunpuoleisesti. :D

Matalammalta kympin laikulta Handyykin sai yhden filekalan mutta sama juttu oli siellä, pirusti kalaa mutta kaloilla suu ihan kiinni. Päätettiin tehdä pidempi siirtymä kartan perusteella mielenkiintoiselle alueelle luodon loivaa penkkaa ronkkimaan. Matkalla vastaan tuli taas pari laikkua mutta nämä eivät olleet keränneet alleen sormenmittaisia ahvenia kummempaa. Luodon reuna oli hyvistä pohjanmuodoista huolimatta kovin hiljainen ja tyhjien reikien putki alkoi tuntua loputtomalta. Vihdoin eräästä vähälumisemmasta kohdasta 11 m vedeltä raapaisi paremmin ja vastarin jälkeen siima kiertyi mukavasti sormiin kun vinttasin kalaa reikään. Sydän hakkasi ja raidat kiilsi jo silmissä mutta kilon haukihan sieltä sohjon seasta kurkisti.
Iltapäivän ollessa pitkällä palattiin vielä aloitusmestoille laikkuja kopaisemaan. Kalaa oli edelleen paikalla mutta otti ei ollut ainakaan parantunut. Ihan pohjalta ronkkimalla yksi filekala vielä napsahti ja kaikki päivän kalat kun yhdistettiin niin saatiin sentään yhdelle miehelle ruokakalat. Vähän nihkeät sellaiset mut jotain paistettavaa kuitenkin.

Haukeakin on tullut käytyä täkyilemässä pari kertaa Handyyn kanssa. Todellakaan samanlaista tykitystä ei ole näille reissuille osunut kuin Handyylle kaverinsa kanssa viime viikolla (kts. edellinen rapsa, triplakymppipäivä). Yksi reissu heitettiin viime keväänä hyvää meininkiä tarjonneelle kirkasvetiselle ja syvälle pikkujärvelle. Odotuksissa oli rajut viennit ja hyvä keskipaino joita tämä järvi on yleensä tarjonnut. Nyt oli kuitenkin toisin. Aamun ekat tunnit tarjosivat varovaisia vientejä ja hylkyjä sekä muutaman pienen säälihauen ylös asti. Missä oli normikalat 3-5 kg? Vaihdeltiin vapojen paikkaa moneen kertaan ja vihdoin iltahämärissä napsahti yllättävän matalasta 6 m vedeltä särkitäkyyn sellainen normikala, karvan vajaa 90 cm. Siihen olikin sitten hyvä lopetella siltä erää.

Pari reissua ollaan tehty myös entuudestaan ihan tuntemattomalle mutta hauen suhteen hyvin potentiaalisen oloiselle suht kirkasvetiselle ja matalalle pikkujärvelle. Ensimmäinen reissu osui taas kerran todella huonoon saumaan kun edellisenä yönä satoi reilusti uutta lunta ja keli oli muutenkin järvihauestusta ajatellen ehkä liian synkkä. Muutamia pieniä haukia saimme päivän mittaan ja pari raskaammankin tuntuista vientiä koettiin mutta näitä ei päästy kunnolla tunnustelemaan.
Päivän parasta antia oli syöttejä pilkkiessä sivusaaliina toukkavehkeisiin napsahtaneet ahvenet. Pienellä särkitäylläkin tuli yksi ahven ja päivän päätteeksi kasassa olikin hyvät ruokakalat 250-400 g ahvenista. Kaiussa näkyi hyvin tavaraa pitkin päivää ja päätimme palata tänne uudelleen panostaen enemmän ahvenen pilkintään.

Se uusintareissu koitti viime sunnuntaina. Ihan ei aamuhämärissä jäälle päästy vaan vasta kahdeksan aikoihin rymyttiin autolta jäälle. Reissu alkoi vaikeissa merkeissä, ekalla reissulla tuntui että kalaa oli joka puolella ja kaiussa oli elämää lähes jatkuvasti. Nyt saikin sitten tuijotella tyhjää kaiun näyttöä. :D Otimme mukaan haukia varten parit täkyonget mieheen ja pienen siirtymän jälkeen viritimme nämä pyyntiin. Ei ehditty saada kaikkia edes järveen kun ensimmäinen vienti tuli, tämä kuitenkin irtosi vastarissa. Heti perään tuli pari muutakin tapahtumaa ja näistä toinen pysyi ylös asti mutta ei ollut puikkaria isompi. Haukihan tuntuisi olevan otillaan mutta viisaina miehinä ei oltu varauduttu tähän joten syötit alkoi loppua kesken. :D Pilkillä niitä tuntui olevan lähes mahdoton saada tällä hetkellä, kaiun näyttö oli niin tyhjä että aivan kuin olisi ollut eri järvellä kuin edellisreissulla. :)

Päivän mittaan saatiin muutamia syöttejä pilkittyä ja enemmän vapoja järveen mutta hauet tuntuivat sitten taas olevan hukassa. Ahvenetkin olivat aivan suu kiinni. Kello tikitti jo pitkällä iltapäivän puolella kun kesken juttutuokion Handyyn morri kelpasi 350 g ahvenelle. Vielä heräsi pieni toivon kipinä mutta enempää kaloja ei tästä kuulunut.
Pieni siirtymä aavistuksen syvempään veteen ja Kabanossi soitteli sopivasti. Hetken aikaa olin jo ollut puhelimessa kun metrin verran pohjan yläpuolella uineeseen morriin lähti tulemaan pohjasta viiva. Kala runttasikin samantien kiinni ja piti ihan puhelin laskea kädestä kun painoa tuntui olevan sen verran. Ohuilla morrisiimoilla ei uskaltanut ihan samaan tyyliin vintata kalaa jäälle kuin tasurivehkeillä. Kohta putkessa näkyikin nätti ahven ja piti ihan kädellä avittaa kala jäälle. Puoli kiloa rikki selvästi! Kaiku kertoi kalaa olevan alla yhtäkkiä enemmänkin. Morrivavan siimat oli sen verran sotkussa ja toukatkin lähti koukusta että raapaisin ahkiosta äkkiä tasurivavan käteen. Pudotus väliveteen ja melkein lennosta napsahti 350-grammainen, tasuri puoliksi suussa. Vielä näkyi yksi viiva kaiussa ja kädet täristen pudotin tasurin tarjolle. Kala nousi tasurille asti mutta tärppiä ei vain kuulunut. Harmi, sillä tämä oli näistä selvästi paksuin viiva. Kala painui takaisin pohjaan ja tilanne oli ohi. Oli aika punnita reiän ensimmäinen ahven ja uuden morrienkan painoksi selvisi 630 g. Kiva kala vaikka vähän väärillä vehkeillä tulikin, lämmittää mieltä tällaisena vaikeana talvena. :)

Loppupäivä kului pienellä alueella onkien. Kaiussa näkyi muutama paksumpi viiva mutta näitä ei saatu ottamaan. Täkyihin puri vielä pari normihaukea. Kuuden jälkeen ruvettiin keräilemään kamoja kasaan ja suunnattiin takaisin rantaan. Saalis oli taas vähän laiha mutta yksi parempi ahven pelastaa paljon. Äkkiä meni päivä jäällä hienossa kelissä ja hyvässä seurassa!

Nyt nukkumaan niin jaksaa aamulla kammeta jäälle. :)

-Suurkalastaja

15.3 Triplakymppi päivä!

Kaverin kanssa kävimme alkutalvesta eräällä potenttiaalisella järvellä täkyilemässä melko laihoin tuloksin, silloin kävi jäällä vain yksi pieni hauki. Päätimme tehdä tänne uuden reissun ja ajattelimme parhaaksi ajankohdaksi juuri ennenkuin viimeiset lumenrippeet sulaa jäältä. Aikaisempina reissuina muilla järvillä lumitilanne oli mukavasti hupenemaan päin joten nyt oli aika suunnatta tälle järvelle.

Ajattelimme vetää pitkän kevät päivän ja olla jäällä hämärästä hämärään. Aamulla siis nappasin kaverin kyytiin ennen kuutta ja siitä sitten kohti järveä. Tarkoitus oli saada vavat pyyntiin reilusti ennen auringon nousua.

Pienet rymyämiset järvelle ja reikärivistöä kairaamaan, kaveri suuntaa ensimmäisenä yrittämään täkyjä pilkkien ja saakin yllättäen lähes pimeässä useamman 100-200g ahvenen ja virittää vapoihinsa nämä. Itse laitan pakkasesta lähteneet suurehkot särjet uimaan. Kauaa emme kerkeä odottelemaan kun kaverin vapaan iskee hauki. Vastarin jälkeen on selvää että nyt tarjotaan isoa! Painoa on reilusti siiman päässä ja parin spurtin jälkeen tämä sitten irtoaa... Ei voi mitään.. Kohta räpsähtääkin kaverin viereiseen vapaan ja jäällä käy pienen painin jälkeen n4kg hauki, nyt tuntuisi kala olevan otillaan! Kauaa ei tarvitse odottaa kun kaverille tulee jälleen vienti. Heti on selvää että vastapeluri on suurempi kuin äsköinen jäällä käynyt, mutta ei kuitenkaan samanveroinen kun irronnut yksilö. Muutamat tiukat spurtit ja pääsemme sovittelemaan kalaa reikään, se tuleekin helposti ja kohta matolla makaa suurhauki! Tälle kertyy mittaa 101.5cm ja painoa 7.45kg. Parit fotot ja kala takaisin. Tämän jälkeenkin sitten hiljenee kun aurinko alkaa pikkuhiljaa tulemaan esiin. Taisi olla lähes parintunnin tapahtumaton jakso ja heitimme jotain huumoria tuplametri päivästä, kunnes omaanvapaan tulee vienti! Juoksemme vavalle ja näemme että nyt tyhjenee avokelasetiltä siima vauhdilla, koko setti vain pomppii jäällä! Kala on vienyt hetkessä useita kymmeniä metrejä siimaa! Vastaria kehiin ja en saa kalalle yhtään painetta kun se ampuukin samantien kohti. Pienen hetken tunnen raskaan painon,mutta en saa kalaa tartutettua.. Prkl.. Siinäkö oli mun mahdollisuus tälle päivälle? Ei onneksi sillä seuraava vienti tulee jonkin ajan kuluttua samaan vapaan. Tämäkin vie mukavasti siimaa ja vastarin jälkeen on selvää että ihan mukava kala siellä tempoo päässä:) Pirteä kala vääntää hyvin mutta lopulta se kuitenkin lepää matolla, tääkin on suurhauki! Tälle kertyy mittaa 101cm ja painoa 7.25kg.


                                                              Parit kuvat kaloista

Taas on vierehtänyt hiljainen tovi kunnes vapaani tulee vienti. Näemme kuinka vippa painuu rauhallisesti avantoon ja pompahtaa pystyyn! Kala vie rauhallisesti siimaa ja vedän vastaria joka pysähtyykin kuin seinään, nyt on iso! Kala lähtee samantien spurttiin ja pyörii pitkän aikaa avannon lähettyvillä ennenkuin pääsen sen vilahdukselta näkemään, jäätävän näköinen pää vilahtaa avannon alla! Tää on pakko olla 10+! Useamman kerran yritämme sovitella kalaa avantoon mutta kovin helposti se ei siihen taivu. Lopulta saan sitten kalan avantoon ja siitä liplockilla matolle, tää on ihan jäätävä! Mittaa kertyy 116cm ja hyväkuntoinen hauki kellottaa vakaan 10.85kg lukemat. Huh huh se on siinä! Parit kuvat ja kala lähtee pirteästi omaan elementtiinsä.

Puolen tunnin fiilistelyn jälkeen samaan vapaan tulee taas vienti. Jälleen vippa painuu rauhallisesti avantoon samalla tavalla kuin edellisen kalan kanssa, siima juoksee puolalta rauhallisesti ja vedän vastarin, ei v*ttu tääkin on iso, ei oo todellista! Nyt tuntuu kyllä ihan saman kaliiperin kalalta kuin aikaisempikin. Tämä kala käyttäytyy hieman rauhallisemmin kuin edeltävä ja melko nopeasti saankin näkökontaktin siihen, tää näyttää jopa isommalta? Runkoa ainakin näyttää olevan! Ei tämäkään helpolla suostu kasin avantoon, usemman yrityksen jälkeen se sitten lepää matolla, ei oo todellista, toinen kymppi! Paksurunkoiselta kalalta löytyy painoa 11kg ja pituutta 112cm. Parit foto taas ja kala pääsee jatkamaan elämää, siinä samassa huomataan että kaverinkin vapaan on tullut vienti! Juoksemme vavalle ja kala vie mukavasti siimaa. Heti on selvää että ei tääkään mikään ihan pieni ole mutta ei mikään jäätäväkään, kohta matolla lepää taas suurhaukea muistuttava otus. Tältä löytyy pituutta 98cm ja painoa 7.2kg Huh huh! Tuplatärpistä suurhauet! Tässä kohtaa alkaa oleen takki aika tyhjä ja palaamme "leiriin" ihmettelemään että mitä tässä nyt oikein tapahtuu? Ei tää voi olla todellista, fiilikset on aika katossa kun jäällä on käynyt 5 suurhaukea.. Uskaltaako tässä enää mennä vetään vastaria seuraavaan vientiin vai pitäskö vetää kamat kasaan? Molemmat ollaan tapahtumista hieman ymmällään ja jatkamme odottelua.

Taas vierähtää pitkä tovi kun vapaani tulee vienti, tämä kuintenkin on hylännyt kuolleen särjen. Tässä vaiheessa alkaa jo ilta hieman hämärtään ja kaveri siirtää vapansa. Kauaa ei tarvinnut odottaa kun jokin sieltä käy hakemassa n200g ahvenen. Vitsailemme että siellä on varmaan taas kymppikala :D Juoksemme viennille ja vastarissa kala pysähtyykin ihan seinään, ei helvetti tää on oikeesti iso! Tämän jälkeen siima löystyy ja tyhjän katseen näkee kaverin naamasta..  Se sit irtos.. Eikuhä? Se onkin vielä siellä! Kala oli lähtenyt vastarin jälkeen vauhdilla vastaan joten siima löystyi. Kaveri väsyttelee kalaa pitkään kunnes pääsemme näkemään sen, siis oikeesti tääkin on kymppi! Onks tää enään todellista.. Muutaman sovittelu kerran jälkeen saan kalan liplockilla vedettyä matolle, huh! Mittaa kertyy 114cm ja painoa tällekkin tasan 11kg, ihmetellään taas että mitä täällä tapahtuu.. Muutama kuva hienosta kalasta kunnes se lähteekin iloisesti takaisin.. Se on siinä! Emme tässä tohinassa ole huomanneet että viereiseenkin vapaan on iskenyt hauki. Parin pirteän spurtin jälkeen jäällä käy kääntymässä arvolta +3kg hauki. Eiköhän tämä ollu  tässä... Hetki vielä yritetään ja keräilemme hymy korvissa vapoja kasaan, ihan aiheestakin:)

Päivä oli aivan uskomaton ja epätodentuntuinen, tälläisestä on vain aina haaveillut mutta tänään se haave kävikin todeksi.. Nyt ei varmaan ole hetkeen hirveitä poltteita jäille.. :D Päivän saldoksi jäi 8 haukea joista 6 oli suurhaukia. Suurimmat 11kg/114cm & 10.85kg/116cm & 11kg/112cm kalat.

-Handyy

Haukien perässä

7.3 Oli kohteena uusi rehevä ja matala järvi. Kiirettä en aamulla pidellyt ja vavat sain pyyntiin kun kello lähenteli yhtätoista. Aloitin alueelta mistä löytyi pienehkö 5m syvyinen alue. Ensimmäinen vienti tulee heti ja jäällä käy todella hyväkuntoinen +3kg hauki. Tämän jälkeen kaloja napsuu tasaisen väliajoin mutta tuo kolmonen jää suurimmaksi. Pilkkien saan paljon särkeä niinkuin odotinkin, hauelle on ruokaa siis :). Kahden maissa siirtelen vavat hieman sivummalle ja saan enään muutaman pienemmän hauen. Päivän saldoksi jää 9kpl haukia joista tuo kolmonen oli suurin. Lähes jokainen saamani hauki oli poikkeuksellisen lihava niin selän kun vatsankin puolesta, täältä voisi myös löytyä lihavia suurhaukia? Potenttiaalia ainakin on..

päivän eka

9.3 Oli sitten tutumpi järvi menneiltä vuosilta, tällä kertaa matkaan lähti myös kaveri. Tarkoituksena
oli täkyillä haukea ja yrittää pilkkiä siikoja siinä ohella. 8 Jälkeen oltiin rannassa ja pienen patikan jälkeen pääsen virittään pari vapaa oletetulle kalapaikalle. Viritän vain kaksi vapaa kun ei luottoa juuri ollut että kuolleeseen napsuu syvänpäältä, ainakaan ennen se ei ole kelvannut. Tämä ajatus keskeytyy melko nopeasti kun joku hakee syötin heti hotspotilta! Siima tyhjentyy puolalta nopeasti, niinkuin monesti syvänpäältä iskenyt kala tekee :). Isken vastaria ja pienen painin jälkeen jäälle läpsähtää nätti 95cm järvikala, painoa tältä löytyy reipas viisi kiloa. Mukava aloitus!

Tästä innostuneena viritän pari lisävapaa syvään vaikkei eläviä täkyjä vielä ollutkaan tarjolla. Kohtahan sieltä napsuukin pari kalaa 3.5-4kg väliltä. Tämän jälkeen homma hiljenee haukien osalta mutta saan pariin vapaan elävän syötin. Sitten siikojen perään.. Kaveri saa melko nopeasti komean +600g kalan ja itse hieman sivummalta pienemmän yksilön. Tämän jälkeen siiat katoaa paikalta ja morria saa värisytellä niiltä rauhassa. Kaveri on virittänyt omat vapansa matalaan ja sieltä napsuu jatkuvasti pieniä alle kilon haukia.


Iltapäivällä sitten hauki tuntuu taas aktivoituvan ja saan useamman viennin joista pari noin 4kg haukea saan käytettyä jäällä, ihan mukavia energisiä kaloja! Iltapäivällä tulee myös muutama siikatapahtuma kun kaveri saa samaiselta reijjältä mistä aamupäivälläkin pari siikaa joista suurempi on yli 700g. Yritämme hämärään saakka ja saamme vielä pari todella varovaista vientiä..

Peruskala syvänpäältä

+700g/43cm

Päivän saldoksi jää 13 haukea, omat 5kpl on keskikooltaan +4kg ja kaverin matalasta koukutetut ovat taas keskipainoltaa alle kiloa..

88cm

10.3 On kohteena jälleen uusi järvi, todella matala ja rehevä sellainen. Vesistöraportin mukaan pitäisi järveltä löytyä yksi pieni 4m syvänne. Helppo päätös mistä aloittaa uuden järven tutkiminen.. Muutaman pyöräytetyn reijän jälkeen osun montun reunalle ja siitä lähden iskemään vapoja pyyntiin. Juuri kerkeän istahtamaan jakkaralle kun ensimmäinen vienti räpsähtää n.2m vedestä. Päivä starttaa heti mukavalla 88cm hauella! Tämän jälkeen saan nopeasti pari pientä haukea.. Jonka jälkeen hieman hiljentyy..










Siirtelen osan vavoista matalaan alle metrin veteen ja silloin alkaa tapahtua, vientejä napsuu jatkuvasti mutta lähes jokainen kala irtoaa vastarissa tai on vienyt syötin.. Kalat eivät tunnu vievän ollenkaan siimaa vaan jäävät avannon alle syötti suussa.. Hieman alkaa jo harmittaa kun tartutus tuntuu lähes mahdottomalta. Jossain kohtaa taas hiljenee ja päätän siirrellä vavat. virittelen vavat montun toiselta reunalta matalaan päin ja melko nopeasti saan pieniä haukia matalan puolelta. Muitakin tapahtumia on paljon, mutta päivän teema eli tuskaiset tartutukset ovat arkipäivää ja suurin osa kaloista ei tule jäälle saakka. Päivä alkaa pikkuhiljaa käymään vähiin ja päätän siirtä vielä kerran vapoja.. n2m syvyiseltä aluuelta löytyykin sitten niitä karkeampia kaloja! pari +80cm kalaa käy jäällä yksi sellainen myös tippuu kesken väännön, pieniäkin tietysti paikalta tulee jokunen. Illan viimeisillä hetkillä sitten räpsyy vielä parit kalat joista suurempi on 93cm ja pienin jotain 80cm ja sen väliltä, mukavia kaloja! Tähän on hyvä lopettaa sen verta pimeääkin on jo..

+80cm

Näkemiin!

Päivän suurin, noin 6kg yksilö

Päivän saldoksi jäi 15kpl haukia joista 5kpl oli yli 80cm pitkiä, varsin hyvän maun jätti uusi järvi. Kalaa oli todella paljon mutta se ei kunnon napilla vain tänään ollut. Huomiona myös että yli 2.5m vedestä en saanut koko päivänä mitään kalakontatia vaikka sillekkin annoin aikaa. Varmasti tuolta vielä löytyy isompiakin!


-Handyy