tiistai 10. lokakuuta 2017

7.- 8.10. Viikonloppu järvillä

Viikonloppuna oli taas vuorossa tuttu kuvio, kaksi pitkää päivää vesillä Hannun kanssa, suunnitelmissa käydä kaksi hyvin eri tyylistä järveä. Viikonlopun haukitouhut lähti käyntiin varhain lauantaiaamuna pitkällä siirtymällä järvelle joka tarjosi edellisviikonloppuna todella upeaa hauenkalastusta. Järven potentiaalin ollessa nyt tiedossa, oli fiilis hyvinkin jännittynyt ja odottavainen.

Useita päiviä jatkunut sade oli onneksi nyt tauonnut ja päästiin laskemaan venettä mukavan selkeässä ja tyynessä syysaamussa. Edellisreissun laskupaikka ei miellyttänyt paikallista alkuasukasta, onneksi pienellä karttatyöskentelyllä löytyi uusi joka osoittautui vielä edellistä paremmaksi. Vene kun saatiin ahdettua täyteen ja tuupattua vesille, oltiin suoraan pelisektorilla. Siirryttiin hissukseen syvänteen reunalla samalla kamoja viritellen. Heti oli selvää että jotain on nyt meneillään, särkikalaa oli syvänteen reuna väärällään ja hauet selvästi aktiivisia, pintakäyntejä näkyi siellä täällä ja ensimmäisiä tärppejä ei tarvinnut montaa minuuttia odottaa. Päivä meinasi alkaa kalsarien vaihdolla kun Hannun tarjoamaa Westinin Shadteeziä seurasi n. viiden kilon kala sen verran rajusti että meinasi päätyä suoraan veneen pohjalle. Veneen laita kuitenkin pelasti ja kala kimposi takaisin. Olipahan raju tilanne! Eikä jännitys siihen loppunut. Kohta kippari tartutti samaan kumiin keskiketterän neljän kilon kalan ja päätti samalla järjestää pientä lisäohjelmaa potkaisemalla veneen tulpan irti. Saatiinpahan pieni veneen pesu samaan rahaan!

Aamun ensimmäinen tunti meni vauhdikkaasti uistellen ja heitellen, kalaa napsui sieltä täältä ja tuolta, koon ollessa kilosta viiteen. Hauki oli selvästi napillaan ja tärppejä sateli koko ajan. Isoakin kalaa oli mestoilla mutta ei saatu näitä heittäen pysymään kiinni. Muutaman kirvelevän tiputuksen ja tärpin jälkeen Hannu kaivoi vertsukepin esiin. Siiman päähän viime reissulla tykittänyt Twinteez värissä "Transparent Roach" ja näytös oli valmis alkamaan. Ensin löytyi vitosen vedeltä pohjalta selkeä suurhauki jolle tarjous kelpasi samantien. Normikuviot ja päivän ensimmäistä metristä kaivettiin kuviin. Kalalla mittoja 7,4 kg/102 cm.




Kauaa ei tarvinnut jauhaa tuon jälkeen kun oli uutta tarjolla, nyt sitä kuuluisaa seuraavaa raekokoa. Vettä pari metriä enemmän kuin edellisellä kalalla mutta tälläkin kertaa kala tykkäsi olla pohjan tuntumassa. Westinin herkku oli liikaa tällekin metrikkäälle ja hyvien rallien päätteeksi haavi heilahti kunnon patukalle. Vähän jo kymppiä veikkailtiin mutta ihan ei selän paksuus siihen riittänyt. Todella upean raamikas suurhauki kuitenkin, jolla mittoja 9,4 kg/110 cm. Tässä vaiheessa kalastusta takana alle 1,5 h, mikä alku päivälle!




Ei meinattu päästä tältä pieneltä alueelta eteenpäin kun kalaa oli niin paljon, peruskalaa tuli edelleen uistellen ja heitellen mutta kunnon tunkkeja ei saatu näin ottamaan. Vähän sivummalta löytyi jälleen isompi kala jota Hannu päätti kokeilla vertsulla. Sen arvasi jo mitä tapahtuu kun sinne tarjoaa Westinin särkeä eikä etiäinen pettänyt. Raju tärppi ja jälleen hyvä kala kiinni! Sen verran taisi vasta nielty lahna ahdistaa ettei kala kummempia ralleja tehnyt. Varoen otettiin paksukaisesta kuvat sekä mitat, ja päästettiin takaisin ruokalevolle. 7,05 kg/96 cm!




Jossain vaiheessa pääsimme vihdoin irti alueesta ja jatkamaan eteenpäin. Montaa sataa metriä ei kuitenkaan päästy kun löytyi uusi keskittymä samoilta sensseiltä jossa viime reissullakin oli hyvää meininkiä. Kalojen aktiivisuus oli tässä vaiheessa kuitenkin vähän laskenut aamusta ja tärppejä ei niin vain tullutkaan. Heittämällä saimme sentään jauhettua pari nättiä 4-5 kg kalaa ottamaan. Isompaakin pääsi Hannu onkimaan vertikaalilla mutta tämä ihan varma kymppikala ei suostunut kumiin puremaan kovasta painostuksesta huolimatta.

Päivällä meni useampia tunteja todella rauhallisissa merkeissä, kalaa kyllä löytyi mutta suu pysyi kiinni. Illemmalla pidemmän siirtymän jälkeen löytyi vähän aktiivisempaa meininkiä ja saatiin nopeaan tahtiin useampi kala syvän reunaa heittäen. Mutta edelleen, isot leikkivät vaikeaa eivätkä suostuneet heittäen tarjottuihin kumeihin ottamaan sitten millään. Onneksi kipparina toimi sellainen täsmäguru ettei kalalle jäänyt vaihtoehtoja kun Hannu tarjosi vanhaa kunnon "Transparent Roachia". Pikku kikkailut ja monttuvahdilla paloi hermo. Todella miehekkäät päänravistukset ja vahvat otteet saivat kädet hikoamaan jo haavimiehelläkin, se kuuluisa kaksinumeroinen alkoi kieltämättä vilkkua silmissä. Ihan niin iso se ei sitten kuitenkaan ollut mutta ihan tarpeeksi iso kuitenkin. Tyhjä kala mutta selän paksuus oli kunnioitusta herättävä. Mittaa kalalla 110 cm ja painoa 9,1 kg. Päivän neljäs suurhauki!





Loppuilta meni sitten vähän hiljaisemmissa tunnelmissa, isot kalat ja pitkä päivä alkoi näkyä miehistössäkin pienenä motivaation puutteena eikä tasaisen harmaa vesisade asiaa auttanut. Järvi lunasti jälleen kaikki odotukset 22 hauella joista neljä rikkoi seiskan rajan. Helppoa se ei kuitenkaan ollut ja päivä osoitti jälleen että pitää osata mukautua tilanteeseen oikein. Ilman Hannun vertsutaitoa päivän saldo olisi todennäköisesti ollut aika paljonkin laihempi. :)

Seuraavana päivänä päätettiin jäädä lähemmäs ja vaihteeksi valitsimme tummavetisen, matalan järven. Koko päiväksi oli luvattu tasaista vesisadetta mutta se ei hyvää fiilistä latistanut. Kohdejärvi oli ennestään meille tuttu talven täkyreissuilta, avovedessä emme olleet täällä vielä käyneet. Talvisten seikkailujen perusteella oli kuitenkin tiedossa että isoja on, ja vieläpä määrässä. Kaikki oli siis mahdollista, ja järven kalatiheys sellainen että klikkerikin voi laulaa jos tatsi on kohdallaan.

Aamuhämärässä saatiin vielä kunnon jumppa kun työnnettiin venettä ja akkuja pellon poikki rantaan. Hengissä kuitenkin selvittiin ja päästiin tasaamaan vähän sykettä järvelle. Pari lenkkiä järven ainoalla syvemmällä, vesikasveista vapaalla alueella paljasti pelin hengen nopeasti. Täkyä on, haukia on, syöntiä ei. Kalaa siis oli pelottavan hyvin mutta jälleen nähtiin että hauki ei ota aina ja mihin vaan, ei todellakaan. Kovalla takomisella saatiin muutama kala leipomaan kiinni, parhaana keskikarkea nelosen kala. Syvänteen päädystä löydettiin lahnaparven tuntumasta tosi hyvä kala joka paljasti itsensä ensin pintomalla. Kala oli selvästi kiinnostunut myös meidän tarjouksista, mutta ei halunnut tehdä ihan niin läheistä tuttavuutta kuin meillä oli mielessä. Pari seuriota joista muistoksi muhkeat pyörteet pinnassa. Kun keskialueiden 2-4 m vesissä makaavat hauet tuntuivat jatkavan paastoaan, päätimme kokeilla kaislasta jota aika harvoin nykyään tehdään. Tuulen alta löytyi parilla ankkuroinnilla heti ihan hyvää settiä, useampi tapahtuma per ankkuri. Muutama peruspuikko höystettynä ison Elliin puraisseella nelkulla.



Lyhyen kaislasession jälkeen palailimme takaisin katsomaan josko syvemmän asukit olisivat piristyneet. Pientä heräämistä olikin havaittavissa kun pari puikkoa kelpuutti kumin nopeaan tahtiin. Päätimme antaa haukikasalle pientä painetta heitellen joten ei kun vene ankkuriin hyvään sektoriin ja vetoja. Hannu lähti rohkeasti jerkillä liikkelle jota ei meidän veneessä usein tapahdu. Viimeisen parin vuoden jerkkikalat saa laskea yhden käden sormilla. :D Nyt oli kuitenkin jerkin hetki, ainakin jollain tapaa. Klassinen PuMu-Busa poimi hetkessä useamman kalakontaktin joista parhaana kilometriheittoon rouhaissut vahva 97 -senttinen jässikkä. Isoin jerkkihauki sitten merivuosien!




Sama ankkuri tarjoili vielä pari tiukkaa tärppiä ja jonkun peruskalan mutta kunnolla ei pajatso auennut, joten matka jatkui. Seuraava ankkuri vähän matalampaan ja kauhea ryske alkoi. Tai siltä se ainakin tuntui oudokseltaan. Hannu kepitti ekalla heitolla ulapalta n. neljän kilon jeddan ja heti perään tuplatärpistä molemmille normipuikot. Pari tyhjää heittoa ja taas molemmille kalat. Kohta Hannu tartutti kaukaa heinän seasta vähän karkeamman kalan ja piti ihan haavia kaivaa esille kun näytti sen verran painavalta. Tämän järven hauilla voimaa piisaa ja moni kala pääsi vähän huijaamaan, kuten tämäkin ja "varma" metrinen kutistui haavissa 94 -senttiin. Upeita tummia ja vahvoja järvihaukia!




Päivän tulisin ankkuri antoi vielä useamman kalakontaktin joista yksi tärppi Akonariin jäi vähän kutkuttelemaan, kunnon rouhaisu josta nätit pyörteet pintaan. Matalassa kun tuntui olevan äksöniä niin annoimme sille vielä aikaa parin ankkuroinnin verran. Peruspuikko oli ihan hyvin napilla ja möyräisyistä päätellen isompaakin elukkaa oli tonteilla muttei meidän tarjonta kelvannut, vaan taisi luomu viedä voiton.

Illemmalla tapahtui vihdoin se mitä oltiin vähän jo odotettukin, syvemmän hauet heräsivät eloon! Monta peräkkäistä ankkuria tarjosi muutaman ihan kivan kalan ja kasan jäätäviä tärppejä kun hauet latasivat tositarkoituksella isoihin vieheisiin. Suurhauki alkoi tuoksua ilmassa mutta ihan sinne asti ei päästy vaan yritys kuivui 99,5 -senttiin. Lähellä siis käytiin. :)



Illan hämyssä annettiin vielä pieni paine venerannan lahteen ja saatiinkin hyvin tilanteita, mutta ei isoja. Mieleenpainuvin hetki oli se kun allekirjoittanut sähläsi sormen rikki normaalissa irroitustilanteessa veneen laidalla, joka vaivaa vielä tätä kirjoittaessakin. :) Järvi antaa ja järvi ottaa.
Hämärässä rantaan kaikkensa antaneena, kaksi täyspitkää kalapäivää imi mehut aika vähiin ja veneen hinaus autolle ylämäkeen ne viimeisetkin. Sunnuntain saldo kohosi 28 haukeen joista mukava kasa nättiä 90-99,5 cm kalaa, metriä ei tällä kertaa rikottu. Hieno viikonloppu jälleen vesillä! Tulevalle viikonlopulle sitten taas uusia vesiä ja uusia kujeita. On tää hianoo!

- Juho M

perjantai 6. lokakuuta 2017

Vertsua

Edellisviikolla aukesi sopivasti kalapäivä ja olin vähän kahden vaiheilla lähdenkö heittämään haukea vai vertsuttelemaan ja testailemaan uutta keppiä. Päädyin kuitenkn vertsuiluun ja lähdin järvelle aamupäivästä.  Hetki luotausta ja löydän pohjasta keskikarkean hauen. Ties miten moni kumitarjous lähtee alas kunnes saan kalan leipomaan kiinni ja noin 95cm hauki käy veneenlaidalla irrotettavana. Homma jatkuu ja kaloja löytyy, mutta harvakseltaan saan niitä ottamaan. Aina välillä kalat haukkaa kuitenkin kumia ja saan muutamia kuhia 70-79cm väliltä ja siihen päälle perus keskikarkeita haukia.



Jossain kohtia löydän syvän lahden edustalta useamman paremman hauen, mutta ihan mihin vaan ne ei kyllä ota! Ensimmäistä kala hinkkaan tovin kunnes tarjoan sille westinin twinteeziä värissä "official Roach" ja sehän kelpaa välittömästi. Hauki pistaa hyvän matsin pystyyn ja kohta haavista kaivetaan selkeää suurhaukea. Käytän kalan puntarissa ja sille selviää painoksi 8,25kg 107cm varteen, nättiä!




Homma jatkuu ja kohta saan veneen alle toisen hauen. Se kelpuuttaa slimteezin yhdestä omista suosikki väreistä "sweetandsour". Tämä kala ei erityisen pirteä ole ja se lepääkin melko nopeasti haavin pohjalla. Käytän kalan mitalla ja se on 104cm. Komeeta, päivän toinen suurhauki!



Homma hieman hiljenee, vaikka kaloja löytyykin veneen alle tasaisesti. Jonkun kalan sieltä täältä saa puremaan. Yksi tapahtuma jää mieleen kun ryssin hyvän kuhan. Pitkän härnäyksen jälkeen kala nousee hitaasti jigille ja kopauttaa kiinni. Jarru on jäänyt kuitenkin löysälle edellisen kalan kanssa ja antaakin reilusti myöden vastarissa. Hetken pitelen ison oloista kalaa, mutta se irtoaa.. Ei voi mitään!


Iltapäivästä saan vielä yhden paremman hauen ja se osoittautuukin päivän parhaaksi. Tämäkään kala ei ihan heti jigiin leivo mutta tarpeeksi kun jaksaa hinkata niin lopulta se kolauttaa! Kala ottaa heti vastarista tiukan spurtin, parit tiukat veneen kierrot syvällä ja kohta haavissa lepäilee taas nätti hauki. Tämä kala on kerryyttänyt pituttaa 109cm ja hyvärunkoiselta kalalta löytyy painoa 9,15kg :)

Transparentroachin huijaama



Tämän jälkeen saan vielä muutaman kalan ja palailen rantaan. Päivän saldoksi jää 5 kuhaa 70-79cm väliltä ja reilu kymmenen haukea joista kolme oli suurhaukia.
-Hannu








tiistai 3. lokakuuta 2017

Syksy on täällä!

Kuhan kalastus on vienyt vähäisiä kalastuspäiviä syyskuun aikana ja kuningaskala on jäänyt (liian) vähälle huomiolle vielä. Muistissa oli kuitenkin karvaasti viime syksy kun haukikauden aloitus venähti kuhan takia pitkälle lokakuuhun ja aikainen jäiden tulo katkaisi huikean syksyn vain kolmen viikon kalastuksen jälkeen, eikä samaa haluttu kokea tänä syksynä joten oli aika polkaista syksyn haukihommat käyntiin täydellä viikonlopun setillä!

Olin jo käynyt yksin räpistelemässä toisella järvellä edellisviikonloppuna ehkä syksyn hienoimmassa kelissä. Saaliskala oli valahtanut matalasta syvempiin pohjanmuotoihin ja selkeästi hauki perässä. Otti oli aurinkopläkässä kuitenkin aivan hukassa, heitellen varovaisia seurioita ja tärppejä, uistellen muutama pieni ylös asti. Kerran annettiin 23 cm Jätelle enemmän painetta mutta pelkät hampaanjäljet jäi muistoksi tästä tilanteesta.

Nyt oli kuitenkin olosuhteet paljon syksyisemmät, uusi kohde kaukana kaikesta ja jäätävä polte vesille. Aika hyvät eväät siis! Jännitystä oli mukavasti ilmassa kun pimeään syyskuun viimeiseen aamuun lähdettiin painamaan kohti tuntematonta. Pitkän ajomatkan päätteeksi aamu alkoi jo valjeta kun vihdoin päästiin työntämään venettä polkua pitkin rantaan. Järvi näytti juuri niin hyvältä kuin olimme odottaneetkin. Fiilis oli todella odottava, vihdoin kohteessa jota oli kartalta tullut kuolattua varmaan vuoden verran. Tästä päästäänkin sisävesikalastajan "ongelmaan", paikkoja ja mahdollisuuksia on niin paljon että usein kohteen valitseminen on todella vaikeaa kun pitää punnita monen paikan välillä. Ja hyvistä suunnitelmista huolimatta esimerkiksi yhdelle kaudelle kaavailluista kohteista puolet jää lopulta käymättä ja odottamaan tulevaisuutta kun kauden edetessä keksii koko ajan uutta kivaa. Monet varmasti ymmärtävät mistä puhun!

Saatiin raahattua kamat veneeseen, koville kyllä otti sillä akkukapasiteettia alkaa olemaan pakosta aika reilusti ja haukilelua kannettiin veneeseen pari kaupan hyllyllistä. Vene vesille ja tyyneen aamuun uutta kohdetta kartoittamaan. Lahna läsäyttää keulan edessä ja ruskan kellastamat puut luovat tunnelmaa, tässähän alkaa hauenkalastaja ihan herkistymään!

Aloitamme kalastuksen uistelemalla järven isoimman syvänteen päätyä eikä ensimmäisiä tärppejä tarvitse kauaa odottaa. Pientä kalaa on 2-5 m vedessä hyvin ja hauet siinä tuntumassa. Muutama nätti 2-4 kg kala saadaan nopeaan tahtiin ja tärppejä päälle. Varovaista on mutta todella lupaavalta vaikuttaa alku uusilla vesillä! Löydämme syvän reunalta kaiulla todella ison hauen, mutta tätä ei saada kovasta painostuksesta huolimatta ottamaan. Sivummalta löytyy sen verran kasaa että kokeillaan heittääkin 2-4 m penkkaa ja heti eka ankkuri antaa tapahtumia. Pinkki-valkoinen Captain Ollien Kid Shad kerää nopeasti 3 kpl 2-4 kg haukia ja bonuksena parin kilon kuhan!



Jatkamme uuden järven tutkimista kohti vastarantaa ja ajamme järven syvintä aluetta. Saamme uistelemalla jonkun pienen hauen, muuten on tosi hiljaista. Kunnes aivan yhtäkkiä tilanne sähköistyy, Hannu löytää 8 metrin vedeltä pohjasta ison hauen! Kippari kaivaa tottuneesti kalan suoraan veneen alle ja oman tallin Twinteez värissä "Transparent Roach" lähtee raadin arvosteltavaksi. Kala ei kauaa mieti vaan Hannu pääsee samantien tarjoamaan vastaria! Rauhallinen kala junnaa vähän kuhamaisesti syvällä mutta lajista ei kuitenkaan ole epäselvyyttä, pari spurttia paljastaa lajin kohdekalaksi. Hannu antaa vavalla painetta ja humuksisen veden syövereistä nousee upean vaaleakuvioinen suurhauki jolle näytetään haavia välittömästi. Uusi järvi, pari tuntia kalastusta ja todella reilu metrihauki haavissa, taitaa olla säbänyrkin paikka!

8,85 kg/113 cm!


Huhhuh sentään, taitaa olla seitsemäs kala uudesta järvestä ja heti tällainen. Fiilis tästä järvestä oli jo ennen tätä kalaa todella lupaava, ja nyt se kasvaa vielä next levelille. Jatkamme järven kartoitusta uistellen ja haukia löytyy sieltä täältä, tärppejäkin tulee harvakseltaan. Kalaa ei tällä alueella kuitenkaan ole mitenkään kummoisesti joten emme jää tätä hieromaan loputtomiin.

Pienen hiljaiselon jälkeen pääsemme kokemaan taas jänniä hetkiä. Uistellaan syvänteen reunalla 3-4 m vettä ja käsiin välittyy todella raskaan sarjan imaisu. Snackbaitsin XXL haukivärissä on kelvannut eikä ensimmäisten ravistusten jälkeen tarvitse juuri arvailla, nyt on iso! Kala ui syvällä venettä kohti eikä juuri välitä kalastajan pumppausliikkeistä. Pienet kaarrokset veneen alle ja saan painostettua kalan pintaan. Huonosti on kiinni mutta onneksi Hannu on hereillä haavin kanssa ja upea suurhauki lepää haavissa! Kooltaan lähes edellisen kaksoisolento, mutta väreiltään paljon tummempi.

9,1 kg/114 cm


Vähän alkaa jo hymyilyttää mutta nälkää on toki edelleen! Iso osa järvestä on vielä tutkimatta ja jatkamme matkaa. Siirtymällä pieni heittosessio kasvuston reunalla antaa nopeaan tahtiin pari pientä haukea ja jonkun tärpin päälle. Tämä oli vain tälläinen pikku kokeilu, emme usko että isot ovat matalassa joten pysymme suunnitelmassa ja kalastamme syvempiä alueita.
Löydämme syvemmän painanteen joka on ääriään myöten täynnä särkikalaa. Myös isoja haukia on paikalla mutta nämä ovat nyt vaikealla päällä. Uistelemme lyhyillä siimoilla ja jyrkillä käännöksillä pientä spottia sahaten, kumeja koko ajan vaihdellen. On menossa taas ties monesko veto samasta linjasta, uintivuorossa nyt 40 cm Real Eel. Se tarjous vihdoin kelpaa monttuvahdille. Raju, siis uskomattoman brutaali lyönti isoon kumileluun ja vastarissa tulee äitiä jo vähän ikävä, nyt painaaa-aaaaa!!!! Järeämpi Svartzonkerin Signature on aika ihanasti mutkalla ja sydän hakkaa. Vahva kala junnaa syvällä, yritän painostaa sitä pintaan mutta tajuan että tää ei liiku mihinkään! Nyt taitaa olla jotain muuta kuin pelkkä metrinen... Kala painaa pari pitkää spurttia veneen ali ja nyt aletaan jo tosissaan miettiä että minkäläinen tankki siellä rääkkää isoa Elliä. Vihdoin tumman veden syövereistä ilmestyy jäätävän upea hahmo, ja molemmat huutaa, v*ttu se on kymppi! Kala lähtee vielä kerran, ei jaksa onneksi kauas ja tärisevin käsin väännän kalan hollille ja haavi heilahtaa..... SE ON SIINÄ! Uskomaton fiilis, uusi järvi ja haavissa on reilu kymppikala! Nopeat toimenpiteet ja sarja kuvia joiden jälkeen mahtavan raamikas suurhauki potkaisee itsensä takaisin monttua vahtimaan. Upea hauki, ja ulkomuodosta näkee että täällä sen on hyvä olla!

10,9 kg/112 cm!


Nyt alkaa takki olemaan jo vähän auki, aika raju päivä on ollut. Hyvä kipinä on kuitenkin vielä hommassa joten ei muuta kun uutta matoa koukkuun ja veto päälle! Vähän sivummasta löytyy hyvä kasa vähän pienempää kalaa ja 2-4 kg kaloja tulee hetkessä useampia. Sitten tarjotaan Hannulle pariin otteeseen reilusti rotevampaa mutta ei vaan pysy. Ei voi mitään, näitä tulee välillä. Vähän tietysti kirvelee, isoa kalaa on selkeästi tontilla ja tuntuu että mikä vain on mahdollista!

Kalastamme tätä aluetta sitkeästi jonkin aikaa, kalojen aktiivisuus vähän hiipuu ja päätämme jatkaa matkaa. Päivä on ollut jo kaikki mahdolliset odotukset ylittävä ja meillä on vielä pitkä siivu kalastamatta joten päätämme siirtyä, saammehan silloin jonkinlaisen kokonaiskuvan järvestä joka ehkä helpottaa tulevia reissuja. Järven kaukaisin korneri paljastuu vähän muita osia sameammaksi, tosin on epäselvää johtuuko pienoinen sameneminen jostain tilapäisestä vai onko tämä ihan pysyvää. Ihan sama, veden väri on silti hyvä ja kalaa on täälläkin tonteilla. Otti on kuitenkin vähän sellaista kopsuttelua, tärppejä tulee mutta se viimeisin isku puuttuu ja suurin osa tapahtumista jää tärpin asteelle. Montun reunaa sahaamalla saadaan kuitenkin hommaan vähän eloa ja muutama kala käy laidalla irroittelussa. Yhtä painavampaakin tarjotaan mutta ei pysy paria potkua enempää. Massaa oli kyllä hetken aikaa siiman päässä!

Päivä alkaa pikkuhiljaa kääntyä iltaan ja hieromme pientä monttua vähän sivummalla. Tässä ei ole kalaa määrässä mut selkeästi isompaa on tarjolla joten jaksamme uskoa alueeseen. Löydämme kaiulla todella hyvän kalan joka ei kuitenkaan reagoi uistelemalla tarjoamiimme vieheisiin millään tavalla. Hannu päättää kokeilla kalaa vertsulla ja raju tärppi tulee heti kun päälle päästään. Kala ei alkuun tunnu älyttömän isolta, mutta selkeästi hyvältä kalalta kuitenkin. Kala junnaa pohjia pitkin ja kun kello tikittää eikä näköhavaintoa saada, alkaa jo vähän jännittää. Otan haavia käteen ja sitten lähtee, pitkä spurtti pohjia pitkin ja kala vain kiihdyttää vauhtia, Hannu ei voi muuta kuin roikkua vavan kahvassa kiinni. Lopulta kala pysähtyy ja antaa muutaman metrin siimaa takaisin. Vieläkään ei saada kalaa näkyviin vaan rutina kuuluu kun kala repii taas narua kelalta. Nyt on kyllä pakko olla iso! Kippari kesyttää kalan tottuneesti veneen viereen ja vihdoin päästään kauhomaan kala haaviin. Huhhuh mikä kala taas!!! Westinin Twinteez on mökitetty niin syvään että 30 cm pihdit alkaa tuntua lasten lelulta kädessä. Yhteispelillä saadaan koukku nätisti irti ja Hannu nostaa kalan haavissa veneeseen. Aiemmat veikkailut ysistä alkaa tuntumaan vähän pieneltä, sen verran hyvä patukka makaa nyt haavissa. En sano Hannulle mitään mutta mielessäni olen lähes varma että nyt mennään kaksinumeroisen puolelle. Hannu lyö kalan vaakaan ja ilmeestä näkee heti että nyt mennään todellakin maagisen puolelle. Ei saatana, päivän toinen kymppi!!! Ihan uskomaton fiilis ja säbänyrkin kaveriksi pitää jo heittää femmatkin. Jos olisi isompi vene niin olisi varmaan hypännyt kipparin syliin, sen verran hyvältä maistui tällainen onnistuminen!


10,4 kg/113 cm!


Päivän neljännen ison kalan jälkeen alkaa se kuuluisa takki olemaan sen verran tyhjä että kalastuksesta ei meinaa enää tulla mitään. Valoa olisi vielä vähän mutta päätämme poistua rantaan, kotiinkin on pitkä matka ja seuraavaan päiväänkin pitää yrittää vähän latautua. Hymy on herkässä eikä tätä meinaa oikein tajuta todeksi, tuplakymppipäivä! Olemme saaneet suurhauen nyt reilusta neljästäkymmenestä eri järvestä, mutta kymppi on ollut vaikea eikä niitä ole monesta järvestä tullut. Ja nyt niitä tulee kaksi yhteen reissuun täysin uudesta vesistöstä! Päivän neljän suurimman hauen yhteismitta kohoaa 452 senttiin ja kappaleita klikkerissä 18. Tärpeillä ei juhlittu eikä ollut tarkoituskaan, mutta visiot osui tällä kertaa todella hyvin kohdalleen ja reissusta kehkeytyi sellainen jota kelpaa muistella vielä pitkään. Ja mikä parasta, sen sai kokea sellaisen ihmisen kanssa kenen kanssa tätä hommaa on koko ajan tehty ja askel kerrallaan menty eteenpäin. Kiitos Hannu! <3

Sunnuntaille oli luvassa uutta herkkua, tällä kertaa ennestään tuttu järvi joka oli antanut meille ekalla reissulla viime syksynä hyviä merkkejä mutta ihan kaikkea ei saatu järvestä silloin irti. Tai ainakin sellainen tunne jäi, ja nyt lähdettiin metsästämään tätä puuttuvaa palasta. Luvassa oli tummaa ja matalaa vettä, sekä vihaisia haukia! Unet jäi todella vähiin, pitkä kotimatka edellisiltana vei aikaa ja sen verran tärisytti vielä kotonakin hyvän päivän jälkeen ettei uni meinannut tulla vaikka olikin ihan loppu. Aamulla oli kuitenkin ihmeen hyvin virtaa uuteen päivään ja ihan laulatti rannassa kun pääsi taas järvelle!

Päivä lähti käyntiin samoilta holleilta kuin viime syksyn reissuilla, ja hyvin samalla tyylillä. Kumit vetoon eikä ensimmäiseen kalaan kovin kauaa mennyt. Tärppejä tuli tasaiseen tahtiin ja pieniä haukia kävi veneessäkin. Kokeltiin heittääkin kun löytyi hyvä kasa. Kaloja tulikin heti useampia mutta jatkoimme matkaa sillä isompia tässä ei tuntunut olevan.

Uistellen saimme aamun ensimmäisinä tunteina kymmenkunta kalaa ehkä kolmeen kiloon asti, sellaista aika perusmeininkiä. Otti oli vähän sellaista vaisua mutta tällä järvellä kalatiheys on sitä luokkaa että määrää kertyy vähän hiljaisempanakin päivänä. Aamupuolen ehdoton valopilkku tuli heittämällä kun tasan metrinen latasi lyhyeen siimaan sellaisella raivolla että hyvä kun kesti säippä kädessä! Pieneltä näytti eilisten kalojen jälkeen mutta hyvältähän se tuntui kaivaa suurhauki haavista kuviin! :)

100 cm

Puolen päivän aikoihin otimme suunnan lahteen joka antoi viime syksyn keikalla silloin reissun parhaan ja muitakin hyviä kontakteja. Nytkin oli hyvin nopeasti selvää että puikot oli ahdistettu lahden suulle loivaan penkkaan ja iso poika oli vallannut itselleen tontin matalammasta. Ja isolla pojalla oli jopa vähän nälkä! Hannu tarjosi 23 cm Westinin Shadteeziä klassisessa PuMu-värissä ja lyhyeen siimaan tärähti oikein kunnolla. Kaikesta näki että nyt on jotain todella isoa siiman päässä, kala otti saman tien suunnan syvällä veneen ali ja muutaman sekunnin päästä oli jo irti muhkeiden pyörteiden saattelemana. Kyllä muuten kirveli! Tumma vesi piilotti kalan todella hyvin, eikä näköhavaintoa saatu mutta sen verran voi sanoa että iso oli!

Isoa emme enää saaneet yrityksestä ja vieherumbasta huolimatta ottamaan, mutta lahden eduspenkan keskittymästä napsui peruskalaa tasaiseen tahtiin niin heittäen kuin vetäen. Kävimme sivummallakin pyörimässä alueella jota ronkittiin viime syksynä huonolla menestyksellä eikä sen ihmeellisempää menoa ollut nytkään tarjolla, yksittäisiä puikkoja. Paluu pelialueelle, ison kalan paikka oli kuollut, mutta pienemmät osoitti sentään vähän kiinnostusta vieheisiin. Kerran rysähti paremmin uisteltuun PuMu-Foxiin pienempien kalojsen seasta ja 97 cm hauki kävi kuvissa.

97 cm

Iltapäivällä vaihdoimme vähän pelialuetta, siirtyen aamulla kaloja antanutta paikkaa ruoppaamaan vähän tarkemmin. Sieltähän löytyikin taas kalaa ja saatiin nopeaan tahtiin useampia haukia niin heittäen kuin uistellen. Sellaista peruskalaa höystettynä 96 cm keskikarkealla. Hannulle tarjottiin pariin kertaan todella hyvän oloista kalaa mutta sen verran oli puruvikaa kalalla ettei pysynyt.

96 cm

Vähän ennen hämärää kaiun akku simahti ja kertoi että voisi olla hyvä lopettaa. Hetken vielä jauhoimme joitakin tapahtumia saaden, sitten oli aika lopettaa kun hämärä puski vauhdilla päälle. Järvi näytti taas haasteellisuutensa isojen kalojen suhteen ja se jäi edelleen saamatta. Toki tasan metrinen lämmittää mieltä, mutta vähän poikanenhan se siihen Hannun karanneeseen verrattuna oli. :) Päivän saldo oli loppujen lopuksi 28 haukea, suurimmat 96, 97 ja 100 cm.

Upea viikonloppu vesillä, ja kohta mennään taas! ;) Syksy on täällä, nyt on se hetki kun kannattaa ottaa kartta käteen, etsiä mielenkiintoinen kohde ja lähteä kokeilemaan!

- Juho M


sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Vertsuhaukea

Syksy alkaa olemaan sillä mallilla että haukihommat koputtelee ovea toden teolla ja onhan niitä heittovehkeitä jo kaapista kaiveltukkin ja viilattu iskuun. Itsellä on ollut pitkään visio lähteä etsimään sitä kympin vertsu haukea, viikolla sitten päätin toteuttaa suunnitelmat ja lähdin etsimään puhtaasti sitä isoa haukea vertsu välineillä. Valitsin kohteeksi kaksi uutta potenttiaalista järveä.


Ensimmäiselle järvelle aikaa oli varattu puolikas päivä. Luodattavaa oli juuri sopivasti. Kauaa ei tarvitse ajaa kun löydän ensimmäisen ison kalan, mutta se on liian syvällä, 13 metrissä. Tämän jälkeen saan ajella pitkään tyhjää. Parin tunnin ajon jälkeen näytölle piirtyy hyvä kala, vene parkkiin päälle ja jigiä alas, kala reagoi tarjoukseen välittömästi kun jigi osuu veteen ja lähtee nousuun, kirkkaan veden asukki nousee 5 metriä jigille ja niittaa kiinni! Tämä otus pistää todella kovan matsin pystyyn ja hetki siinä vierähtää että kala on haavissa, nyt on muuten sit lihava ! Punnitsen kalan 9,55kg painoiseksi ja mittaa sille on kertynyt vain 102cm. 

Twinteez 8" Transparentroachin huijaama :)


Tämän jälkeen löydän vielä yhden noin 95cm väliveden asukin ja pohjasta pari keskikarkeaa lisää, siinä kaikki illan tapahtumat. Uudelta järveltä ei montaa kalaa löytynyt ,mutta paikasta jäi oikein hyvä maku isojen haukien suhteen :) 



Toisena päivänä aikaa oli reilummin ja suuntasin pidemmän matkan päässä olevalle järvelle. Venettä vesille ja näytöille alkaa piirtymään hyvinkin nopeasti tavaraa. Sopivaa haukea makaa matalassa 3-4m vedessä. Vertsulla kokeilen paria kalaa, mutta näihin ei saa eloa sitten millään. Yhdelle kalalle tarjoan myös jigiä heitettynä ja kala kelpuuttaa tarjouksen heti, tuo ihan mahdollinen suurhauki kuitenkin irtoaa hetken möyrinnän jälkeen.. Matka jatkuu kohde alueelle hieman syvemmille vesille. Pitkään luotailen tyhjää, jossain kohtia löydän yhden todella jättimäisen hauen. Ongin kyseistä kalaa 20 minuutin ajan kunnes saan siihen lopulta eloa, kaiku leviää hitaasti todella korkeasti ja syöksyy jigille! Harvemmin enään pulssi kohoilee vertsuhommissa, mutta nyt täytyy kyllä sanoa että sydän oli kurkussa sillä alla oli melko varmasti oma ennätyshauki! Kala syöksähtää jigille, mutta se ei kuitenkaan ota vaan jatkaa jigin seuraamista pintaa kohden ja lopulta kääntyy pois.. Ei sitten.. Hetken vielä ongin kalaa, mutta se muuttuu todella araksi, päätän jättää sen rauhaan ja palata paikalle myöhemmin. 

Tapahtuman jälkeen luotailen taas pidempään tyhjää ja palaan ison kalan paikalle. Se kala on poistunut alueelta, näytöille piirtyy vain tyhjää. Tämän jälkeen päätän mennä takaisin matalempaan ja löydän heti nätimmän kalan. Tämä yksilö on kovassa liikkeessä 4m vedellä, se ottaa jigiin heti kunhan sen saan sille tarjoiltua sopivasti :) Kala tärppää rauhallisesti ja siihen pääsen tarjoamaan vastaria. Kova ralli alkaa välittömästi, kala lähtee heti vihaiseen spurttiin :D Lopulta pirteä ja paksuselkäinen suurhauki lepäilee havaksessa ja pääsen irroittelemaan koukkuja suupielestä. Tämä hieno humusvesien hauki painaa 7,7kg 102cm varteen. Parin kuvan jälkeen se lipuu takaisin :) 



Homma sähköistyy ja alan luotaamaan matalempia alueita. Kauaa ei tarvitse porrätä kun löydän penkasta pohjantuntumassa olevan kalan millä on kova vauhti päällä. Kaiken näköisiä tarjouksia käy vedessä, mutta kalan vain pysähtyy katselemaan jigejä ja jatkaa matkaa. Sinnikkäästi jatkan onkimista ja jossain kohtia aiemmin ottipeliksi kunnostautunut "transparentroach" pääsee taas uimaan, jigi alas ja välitön isku kalalta! Vastarin jälkeen on selvää, että päivän paras hauki on siimanpäässä. Ensimmäisen pintakäynnin yhteydessä hymy nousee korville sillä nyt näyttää vahvasti siltä että kala saattaa olla kymppi! Pari tiukkaa spurttia ja haavissa lepää todella hienokuvioinen ja paksuselkäinen hauki :) Punnitsen kalan ja saan kalalle painoksi 10,2kg, jes! Taitaa siinä pieni huutokin päästä :) Kalan on kerryyttänyt pituutta 110cm. 




Tämän jälkeen luotailen vielä pienen hetken ja lopettelen tyytyväisenä hyvissä ajoin hommat. Itselle ei ole osunut sitä kympin haukea kuhan vertsuilun sivutuotteena, mutta nyt se sitten tuli :) Tällä kertaa visiot osuivat kohdalleen ja se tavoite osuikin yllättävän helposti :) ! 

-Hannu

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Viikonloppu vesillä

Vihdoin se tapahtui, koko viikonloppu vesillä! Tätä on odotettu, edellisestä reissusta onkin itsellä jo aikaa luvattoman paljon. Viime viikonloppuna oli jo kalapäivä lähellä mutta auton akku oli silloin eri mieltä. Melkoiset poltteet on ollut tässä viime aikoina eikä sitä ole yhtään helpottaneet Hannun viestit suoraan vesiltä samalla kun itse kärvistelee töissä. :D

Lauantaina lähdettiin parin kaverin kanssa järvelle ahvenia etsimään. Keli oli tälle kesälle/syksylle tyypillinen eli pieni sateenuhka leijui ilmassa. Tuuli oli onneksi todella leppoisa joten ihan kivaa jigikeliä tarjoiltiin. Ensimmäinen kivikko antoi heti hyviä merkkejä kun kaverin ensimmäinen heitto antoi nätin reilun puolen kilon ahvenen. Pari muutakin nättiä räpsähti tästä ankkurista nopeaan tahtiin. Sitten kävi niinkuin vähän osasi odottaa eli lävähti kaikki luukut kiinni ja seuraavat paikat saatiin heittää lähes tyhjäää, ihan yksittäisiä tärppejä joista pari pientä haukea veneeseen asti.

Mukana oli onneksi myös pari haukisettiä sillä kaverilla oli kokemusta järven hyvästä haukikannasta. Kaverin paikallistuntemus nousi todella kovaan arvoon kun etsittiin uposkasvillisuutta viiden metrin vedeltä. Löytyihän ne sieltä ja samalla löytyi myös haukia. 23 cm Jätte ja erilaiset shadit pienellä painolla välivedessä uitettuna antoivat tästä ankkuroinnista nopeaan tahtiin kymmenkunta nättiä haukea kokoluokassa 2-6 kg. Todella energisiä kaloja ja tarjosivat järjettömän kovia pommeja kuten kirkkaan veden asukit yleensä, upeaa hauen kalastusta siis!

Tuon ryöpsäyksen jälkeen paras terä hommasta katosi eikä seuraavat ankkuroinnit tarjonneet kuin pari yksittäistä kalaa. Päiväkin alkoi taittua pikkuhiljaa iltaa kohti ja lähdimme vielä etsimään ahvenia. Vene parkkiin aamun ensimmäiselle spotille jossa ahvenia oli ollut selkeästi parhaiten. Hiljaista tuntui nyt kuitenkin olevan. Parin jigin vaihdon jälkeen sijoitin oranssin 3" Slim Shadin pitkälle kivikon kupeeseen nelosen veteen. Hetken uittelun jälkeen ihan naseva tälli ja vastarissa tuntui pysähtyvän kuin seinään. Kala lähti tulemaan venettä kohti syvällä uiden, potkuakaan ei tuntunut. Nyt taitaa olla vähän reilumpi hauki! Kala ei varmaan edes tajunnut olevansa kiinni, kunhan vain uiskenteli mukana. Välineet oli sitä luokkaa että kummoista painetta ei uskaltanut antaa joten kovasti odottelin kalan seuraavaa siirtoa. Lähempänä venettä siiman kulmasta näki että nyt alkaa tapahtua ja samalla vapakäteen välittyi pari voimakasta pyrstön heilautusta, nyt tuli jo kiire löysätä jarrua. Kala kiskaisikin kerralla ihan reilusti narua pihalle ja sama toistui vielä moneen kertaan. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen oli viimeistään selvää että nyt painitaan ihan reilun metrihauen kanssa. Aika hellästi sai pidellä huonon koukun takia mutta antautuihan se lopulta liplockiin varovaisen kepityksen päätteeksi. Samassa tippuikin jo kaikkensa antanut koukku irti kalan leuasta. Nopeasti parit pönöt ja mitan kautta 109 cm hauki vapauteen. Aika jees!


Loppuilta kuluikin sitten tyhjää heittäessä, joku pieni hauki taidettiin vielä saada ahventen pitäessä suut tiukasti kiinni. Tyytyväinen sai silti olla päivän antiin, kymmenkunta ahventa ja parikymmentä haukea. Hyvä päivä hienoilla vesillä!

Sunnuntaina lähdettiin Hannun kanssa koko päiväksi vesille. Kohteena pikkujärvi ja kohdekaloina kuha sekä hauki. Päätimme ahnehtia ja mukaan lähti sekä vertsu- että heittovehkeet.
Aamulla tyynessä kelissä työnnetiin soutari vesille jännittyneen fiiliksen vallitessa ja lähdettiin siirtymään rannasta ulos vähän syvempään veteen samalla kamoja valmiiksi viritellen. Kohta oltiin aloituspaikassa ja luotaus alkoi, päätimme panostaa aamun ensitunnit välivesien haravointiin.
Reissu ei olisi räväkämpää starttia voinut saada sillä Hannu kaivoi ensimmäisen kalan veneen alle ehkä minuutin ajamisen jälkeen. Westinin Slimteez alas, välitön reaktio kalalta ja samantien kiinni. Alle kahden metrin siimaan iskenyt suurkuha oli heti vastarin jälkeen pinnassa ja näyttävien kokovartaloravistusten jälkeen kumihavas heilahti. Piti heittää ihan toisetkin yläfemmat, on alkanut reissu joskus vähän huonomminkin. Raamikas kuha mittautti lukemat 7,1 kg/84 cm!

7,1 kg/84 cm


Jatkoimme ajamista ja nopeasti paljastui että kalaa on nyt hyvin liikkeellä, nättejä kuhia oli syvänteen päädyssä pintakalvossa siellä täällä. Paria kalaa päästiin onkimaan nopeasti mutta näille ei saatu jigiä syötettyä. Sivummalta löytyi aktiivisempi kala ja jälleen kova pommi alle kahden metrin siimaan. Vesi roiskui ja kohta haavista kaivettiin kuviin 79 cm messinkikylki. Ai että mitä meininkiä!

79 cm

Muutama pummi väliin ja tuttu kuvio toistui, tosin tällä kertaa siimaa ei ollut pihalla metriä enempää. Jäätävä lenkitys ja 70 cm kuha haaviin, tälle kelpasi Harjulan Teron valmistama kumi.

70 cm

Kalaa oli vällärissä sen verran rajusti liikkeellä ja kuhat tuntuivat vieläpä olevan mukavan aktiivisia että kaavailtu heittäminen meinasi jäädä vähän vähille. Pieni heittosessio vedettiin kuitenkin välissä mutta ei saatu pohjalla makaavia haukia puremaan kunnolla. Pari keskikarkeaa haukea ja pieni kuha saatiin ronkittua. Hauki oli selkeästi todella passiivinen ja ne makasivat ihan pohjassa kiinni. Niimpä päätimme jatkaa kuhien onkimista ja se kannatti. Kalaa löytyi alkuiltapäivän tunteina mukavasti eikä hiljaisia hetkiä juuri ollut. Kaloja ja tapahtumia on vaikea laittaa tässä lajissa jälkeenpäin järjestykseen sillä kaikki on mielessä yhtä puuroa. Tapahtumia kyllä piisasi kun nättiä 60-80 cm kuhaa napsui sieltä täältä. Ihan joka reissu ei pääse vastaavaa aktiviisuutta todistamaan! Kuhien sekaan osui myös pari haukea joista suurempi oli pituudeltaan harvinainen 99,8 cm, painoa reilu seiska.

75 cm
78 cm
78 cm lähdössä vapauteen
99,8 cm
Päivän peruskuha, 70 cm



77 cm

Iltapäivällä kuhien aktiivisuus alkoi hiipua ja ne katosivat pintavesistä johonkin. Nyt tilalle ui kauan kadoksissa olleita haukia ja niiden aktiivisuustaso oli selvästi noussut aamusta. Hannu löysi ison hauen joka ei kuitenkaan alkuun reagoinut meidän tarjouksiin mitenkään. Kunnon härnäämisen ja vaihtoruletin jälkeen se lopulta lasautti kiinni ja hyvien matsien päätteeksi päästiin kauhomaan haaviin päivän ensimmäinen selkeä metrin ylittäjä. Kalan mitoiksi selvisi 7,5 kg/103 cm.

7,5 kg/103 cm


Vapautuksen jälkeen lenkki sivummalla ja pikkuhiljaa takaisin. Iso kala löytyy jälleen veneen alle ja nyt tärppi tulee nopeasti. Raskas kala ei vastarin jälkeen tee juuri mitään vaan antautuu helposti haaviin. Jälleen metrihauki! Näyttää edellisen kaksoisolennolta ja alamme miettimään josko se onkin sama kala? Mittaus ja kuvien vertailu varmistavat asian, tällä kalalla taisi olla nälkä! Kumi on syvällä kiinni ja verta tulee jonkun verran joten vapautamme kalan äkkiä takaisin. Naureskellaan tapahtuneelle, eipä ole aiemmin tullut samaa kalaa kahta kertaa ihan putkeen. Vaan ei kahta ilman kolmatta, niin sanoo vanha sanontakin. 10 min edellisestä ja taas leipoo. Ja jälleen haavista kaivetaan suurhaukea. Ei ole todellista, taas se sama kala! Siis kolme kertaa 20 minuuttiin!? Tällä on oikeasti nälkä tai sitten hauki on muuten vain elämäänsä kyllästynyt. Äkkiä kala takaisin ja nyt siirryttään vauhdilla vähän sivummalle ja toivotaan että kala ei seuraa. Vaikuttaa niin nälkäiseltä että iskee kohta varmaan potkuriin kiinni! :D

Jonkin aikaa menee rauhallisissa merkeissä ja olokin alkaa olemaan aika väsynyt. Vähän matalammasta löydämme harvakseltaan aktiivisia haukia ja nopeaan tahtiin saamme mukavan triplan, kaksi yli metrin ja yksi vähän alle. Hauki on selvästi vähän napillaan kuhien pitäessä suutaan nyt tiukasti kiinni. Se ei kyllä haittaa, päivä on tarjonnut jo huikeaa kuhan ongintaa!

95 cm
102 cm
100 cm
 Seitsemän aikoihin kaiun akku on sitä mieltä että meidän päivä on täysi ja on aika suunnata rantaan. Heittokalastus jäikin sitten tosi vähille tällä reissulla mutta sitähän kerkeää tekemään koko loppusyksyn. Tämä olikin varmaan meidän viimeisiä kunnon vertsureissuja tälle syksylle joten oli hienoa onnistua näin hyvin. Systemaattinen välivesien ruoppaus kerrytti lopulta mukavan loppusaldon reissulle, 13 kuhaa ja 14 haukea. Heittämällä lisäksi yksi kuha ja kolme haukea. Päivän ensimmäinen kuha oli ylivoimaisesti suurin ja ainoa 80 cm ylittäjä. Keskikoko oli kuitenkin aika kiva, 12 kuhaa oli +60 cm. Suurhaukea päästiin haavista kaivamaan kuuteen kertaan, tosin kolmesti asialla oli sama kala. Neljä eri suurhaukea kävi siis veneessä. Kaiken puolin huikea päivä josta kiitokset kuuluu Hannulle!

-Juho M